Minun feminismini -sarja jatkuu Vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotilan kirjoituksella.

Kuva sivustolta http://www.kariuotila.fi
Historiallisista syistä johtuen tasa-arvopolitiikka on ollut paljolti naisten asemaa parantavaa toimintaa. Viimeisen vuosisadan aikana on tehty huikea työ naisten aseman parantamiseksi. Vaikka monet silloisten naisasianaisten tavoitteista ovat jo toteutuneet, naisten asema on edelleen monilla mittareilla miehiä huonompi. Esimerkiksi palkkaerot, naisiin kohdistuva väkivalta ja kotitöiden epätasainen jakautuminen kertovat karusti siitä, että feminismiä todella tarvitaan.
Oma innostukseni ja motivaationi tasa-arvotyöhön lähtee meitä kaikkia, niin miehiä kuin naisiakin, koskevista haasteista. Naisen euro on vain reilut 80 senttiä, ja miehen vuosi taas vain 11 kuukautta. Nämä ilmiöt kietoutuvat yhteen, ja niiden taustalla on samoja rakenteita ja roolimalleja. Ne eivät ole toisillensa vastakkaisia ongelmia, vaan sekä miesten että naisten yhteisiä haasteita, joiden ratkaisemisesta hyötyvät kaikki.
Minulle feminismi on tasa-arvoa ja sen ymmärtämistä, että hyvällä tasa-arvotyöllä voimme samaan aikaan korjata palkkatasa-arvoa ja pidentää miesten keskimääräistä elinikää. Konkreettinen esimerkki tästä on vaikkapa vanhempainvapaajärjestelmän kehittäminen 6+6+6 –mallin suuntaan. Miesten perhe-elämään osallistumisen tukeminen ja naisten työelämän kehittäminen tukevat toisiaan. Tasavertaisempi arki ja vanhemmuus merkitsee pitemmällä aikavälillä myös tasa-arvoisempaa työelämää ja palkkausta.
On selvää, ettei niin miesten kuin naistenkaan osallistuminen tasa-arvotyöhön saa rajoittua vain oman sukupuolen kokemiin epäkohtiin. On tärkeää saada miehet mukaan edistämään naisten aseman parantamista. Tasa-arvo sukupuolten kesken ei etene, jollei miehiä saada motivoitua entistä enemmän mukaan tasa-arvotyöhön. Motivaatio taas on mahdollista vain, jos miestenkin tasa-arvo-ongelmat otetaan tosissaan. Niiden ratkaisemiseen tarvitaan myös naisia.
Oma feminismini on molempien sukupuolten tasa-arvo-ongelmien ratkomista. Työtä on tehtävä siellä, missä ongelma on. Eduskunnan miesverkoston puheenjohtajana törmään paljon isyyteen liittyviin ongelmiin, esimerkiksi huoltajuus- ja tapaamisasioissa. Urheilupuolen päättäjänä taas kohtaan naisiin kohdistuvaa epätasa-arvoa, esimerkiksi lajiliittojen miesvaltaisuutta ja syrjiviä asenteita. Molemmat ovat minun asiani.
Kari Uotila
Kansanedustaja
Vasemmistoliiton miespoliittisen työryhmän pj.
TANEN Miesjaoston pj.
tomppeli
/ 2.3.2012”naisten asema on edelleen monilla mittareilla miehiä huonompi. Esimerkiksi palkkaerot, naisiin kohdistuva väkivalta ja kotitöiden epätasainen jakautuminen kertovat karusti siitä, että feminismiä todella tarvitaan.”
Aaaargh! Nuoret naiset tienaavat miehiä enemmän ja naisten tuntipalkka on tilastokeskuksen perusteella miesten tuntipalkkaa parempi, miehet tekevät enemmän töitä, kun mukaan lasketaan kokonaistyöaika eikä vain kotityöt, miehet kohtaavat perheväkivaltaa jopa enemmän kuin naiset. Malkein kaikkien elämänlaatua mittaavien mittareiden mukaan miehet ovat keksimäärin naisia huono-osaisempia.
Uotila on pihalle kuin lumiu … feministi, eikä siinä mitään. Niin moni on. Mutta nyt kyse on kuitenkin miehistä, joka on profiloitunut miesten asioiden tuntijana. Eikä hän tiedä mitään!
Aion levittää linkkiä tähän artikkeliin. Tarkoitus on siis varoittaa ihmisiä äänestämästä vasemmistoliittoa, joka näemmä ajaa parempiosaisten asiaa levittämällä feministisiä valheita huono-osaisista.
Pauli Sumanen
/ 2.3.2012Tuosta palkkatasa-arvosta voi sokeakin ymmärtää jotain, jos kuuntelee minua Youtubesta:
Pauli Sumanen
Ludwig
/ 3.3.2012Kyllä feminismissä on hienointa ollut se, kun STM:n tasa-arvoyksikkö – joka koostuu pelkästään naisista – meidän kaikkien instituutio – ja jonka ideologiana on feministinen doktriini – oli selvittänyt muden ministeriöiden tasa-arvotyötä ja tasa-arvon tilannetta.
Tuo kertoo kyllä tasa-arvosta ihan kaiken – kyseessä on kuitenkin TANE:n tietynlainen sisaroganisaatio. Johtava virkanainen apureineen totesi vielä että tasa-arvossa on edistytty ministeriöissä, ja kertoi toiselle medialle kuinka töissä sukupuolijakauman kuuluisi olla tasan. Oli siis tosiaan otsaa kytätä, neuvoa ja selvittää muita!
Teille nauretaan – hävetkää jos osaatte.
Tomppa
/ 4.3.2012Eihän me edes tiedetä miesten tasa-arvoongelmista juurikaan mitään, kun koko kentän on hegemoineet ideologit, ja priorisoineet tutkimukset ja määrärahat. Tuo on aika huolestuttavaa, ja moraalisesti vähintään väärin, koska kyseessä on kuitenkin aika tärkeä asia, maassa jossa on miesten itsemurhien maailmanennätys, ja Euroopan sukupuolittunein syrjäytyminen.
Kuvaavaa on, että pienimpiinkin miesjärjestöihin änkee saman tien tuutintäydeltä seksuaalivähemmistö-profeministit ja feministit. Ministeriössä on kymmenittäin feministiä näitä asioita selvittämässä ja yliopiston tutkijat ovat, satapäin, pelkästään feministejä.
Mitä jos Kari Uotila yrittäisi itse selvittää mikä on tilanne? Tekisi melkein mieli sanoa, että hän jakaa miehille suunniteltuja hirttosolmukoita ilmaiseksi jossain teltassa – sil vouz plait.